Ensimmäisenä aamuna Ramona heräsi ymmällään. Hän puristi silmiään kiinni ja mietti, oliko nähnyt sittenkin vain unta. Mikä pelottavinta, hän ei tiennyt toivoiko kaiken olleen vain unta, vai eikö sittenkään... Sitten hän kuuli ohiajavan auton äänen ja lasten kiljahtelua. Hän nukkui todella taivasalla, ilman seiniä ympärillään, tämä on todellista! Ramona nousi kiireesti ylös ja kävi hieman arastellen suihkussa, ei kai kukaan häntä näkisi noin kaukaa.. Seinät olisi saatava taloon mahdollsimman pian! Suihkun jälkeen Ramona pukeutui nopeasti ja lähti töihin. Hänelle oli annettu jo eilen muutama osoite, joissa hänen tulisi ensimmäisenä päivänään tehdä remonttia.

Ramona seisahtui jännittyneenä ensimmäisen talon eteen. Tästä se alkaisi, hänen uusi uransa...

Ramonan ensimmäinen asiakas oli vanhahko mies, joka kaipasi uudistusta kylpyhuoneeseensa. Ramona suoriutui työtehtävästään mielestään hienosti, ja onneksi myös asiakas oli tyytyväinen!

Ramona tutustui pariin uuteen ihmiseen ensimmäisenä työpäivänään ja teki kaksi onnistunutta remonttia: ihan hyvä saldo siis!

Työpäivän päätyttyä Ramona lähti kotiin ja päätti matkalla poiketa kaupungin puutarhalle. Hän huomasi kypsiä perunoita ja sipuleita kasvamassa puutarhassa, vilkuili nopeasti ympärilleen ja päätti sitten poimia kasvikset jääkaappinsa täytteeksi. Hänen täytyisi kyllä opetella kasvattamaan itsekin kasveja mahdollisimman pian...

Kotona Ramona päätti vielä valmistaa itselleen ilta-aterian; hän ei osannut vielä montaakaan reseptiä, mutta ajatteli kokeilla pastaa juustokastikkeella. Ruoka onnistui yllättävän hyvin, Ramona tuumi, mutta ruokapöytä olisi kyllä hankittava.. Ei ollut kovin hygieenistä ruokailla vessanpöntön kannella istuen!

Ensimmäisen työpäivänsä jälkeen Ramona nukahti lähes saman tien kun painoi päänsä tyynyyn. Hän oli jo huomattavasti innokkaampi ja toiveikkaampi uuden elämän suhteen, kuin edellisenä iltana!

Seuraavien päivien aikana Ramona työskenteli ahkerasti, remontoi kaupunkilaisten huoneita ja tutustui samalla uusiin ihmisiin. Hän ystävystyikin muutaman kanssa ja huomasi sisustamisen olevan helpompaa, kun asiakkaisiin ensin tutustui hieman.

Ensimmäisillä ansioillaan Ramona hankki itselleen maalaustelineen: taidon harjoitteleminen hyödyttäisi varmasti myös töissä menestymistä.. Hän oli aina nauttinutkin maalaamisesta, ja päästyään töistä kotiin illansuussa pyrki hän aina maalaamaan edes tunnin verran.

Ramona kehittyi myös ruoanlaitossa: ei isoäidin kokkailun vierestä seuraamisesta ainakaan haittaa ollut ollut! Oli mukavaa saada vähän vaihtelua ruokavalioon uusien reseptien avulla..

Töissä ansaitsemillaan rahoilla Ramona sai pian jo laajennettua kotiaan. Hän sai melkein kaikki huonekalunsa mahtumaan jo sisälle, suihkussakin sai vähän paremmin omaa rauhaa.

Kaiken kaikkiaan Ramona oli varsin tyytyväinen uuteen elämäänsä, kunnes eräänä iltana hänen kokkaillessaan tapahtui jotakin kamalaa: hella syttyi palamaan! Ramona hätääntyi ensin täysin, mutta sai lopulta hermonsa hallintaan ja onnistui sammuttamaan palon.

Hän selvisi säikähdyksellä hellan ollessa ainoa, mikä asunnossa vaurioitui, mutta sai samalla muistutuksen menneisyydestään ja isoäidin tappaneesta tulipalosta. Hänen mieleensä palasivat isotädin sanat suvun jatkamisesta ja sen tärkeydestä. Hänen täytyisi löytää itselleen sopiva seurustelukumppani! Ajatus iskeytyi hänen tajuntaansa aivan yllättäen hänen katsellessaan mustunutta hellaa. Samassa hän kuuli puhetta asuntonsa ulkopuolelta, ja kiirehti katsomaan.

Tulipalo oli houkutellut paikalle muutamia uteliaita kaupunkilaisia. Eräs miehistä näytti ihan mukavalta, Ramona hoksasi heti ja päätti mennä esittäytymään.

Billy Caspian -niminen mies työskenteli stylistina Riverviewn kaupungissa, ja hän oli myös hyvin kiinnostunut taiteesta, aivan kuten Ramonakin. Ramona innostui heidän yhteisistä kiinnostuksistaan ja pyysi Billya kylään luokseen, hieman häpeillen vaatimatonta majaansa.

Billy viihtyikin myöhään alkuyöhön saakka, ja Ramona yritti tarjota hänelle illallista, mutta Billy ei halunnut. Ramona alkoi olla jo väsynyt, ja hänen oli pakko pyytää Billya poistumaan, jotta pääsi nukkumaan. Billy näytti syventyneen jonkin kirjan tutkailemiseen Ramonan vuoteella - oikeastaan Billy ei ollut näyttänyt edes huomanneen Ramonaa enää hetkeen. No jaa, Ramona tuumi ennen nukahtamistaan, kaipa Billyn voisi tavata toistekin, mutta jokin hänessä silti jäi vaivaamaan...